Rakkaat Perttu ja Suvi

Kaikki te, jotka olette yhdessä juhlimassa Pertun ja Suvin hääpäivää

On suuri ilo ja kunnia jakaa muutama ajatus tässä erityisessä juhlassa, lapseni on mennyt naimisiin. Olen tuntenut sinut lapseni kappaleen matkaa. Ajattelen, että vihkiminen ja hääjuhla, jotka jaat yhdessä rakkaittesi kanssa istuvat pirtaasi mainiosti. Olet aina pitänyt juhlista ja keskipisteenä oleminen käy sinulta luonnostaan. Suviin sain tutustua teidän nuorten tärkeänä keväänä. Olitte lopettamassa opiskelut kotipaikkakunnilla ja muuttamassa itsenäiseen elämään sadan kilometrin päähän. Sanoit Suvi, että kohtaamisemme jännitti. Minulle jäivät mieleen määrätietoiset askeleesi ja iloiset silmäsi, kun tulit ensi kertaa tervehtimään.

Äitinä ja anoppina voisin antaa ohjeita, joita seuraamalla rakkautenne kukoistaa ja voitte hyvin avioliitossanne. Ajattelen kuitenkin, että elämän- ja rakastamisen taitoa on vaikea, ehkä mahdotonta opettaa; se opitaan elämällä ja rakastamalla. Jaan joitakin pohdintoja rakkaudesta, joita olen harjoitellut ja joita harjoittelen. Rakkaus on monisyinen punos ja siihen kuuluu useita tasoja ja ulottuvuuksia. Sitä on vaikea määritellä, joten nostan esille joitakin näkökulmia.

Myötätunto ja itsemyötätunto

Myötätunto, toisen ymmärtäminen. Hyvinä hetkinä toisen ymmärtäminen on lähes itsestään selvää. Väsyneenä, kuormittuneena tai kun ärsyttää, myötätunto kumppania kohtaan vähenee helposti. Johtuneeko siitä, että silloin myös myötätunto itseä kohtaa heikkenee? Miten kohtelemme itseämme vaikuttaa siihen, kuinka kohtelemme toista. Omaa sisäistä puhetta saa kuunnella ja pohtia, kuinka siitä saa kauniimpaa.

Saatan olla väärässä

Rakkauteen kuuluu nöyryys. Saatan olla väärässä ja sinä olet oikeassa tai ainakin lähempänä totuutta kuin minä. Välillä on tilanteita, joissa kumpikaan ei ole lähempänä oikeaa kuin toinen; on vain tunteita, joita saa yhdessä kuunnella ja ihmetellä. Kuinka osaisikaan ihmetellä niin, että kunnioittaa toista ja itseään?

Itsetuntemus

Itsetuntemus ja rakkaus kulkevat yhdessä. Kuinka ymmärrän itseäni ja toimintaani? Miten hyväksyn sen, että olen ihmisenä ja kumppanina juuri tässä kohtaa matkalla? Kuinka pyrin sitä kohti, että tutustun itseeni ja ihmisyyteeni lisää, koska silloin ymmärrän myös kumppania paremmin? Miten ilmaisen ajatukseni ja tunteeni? Välillä on helppo sanoa toiselle, että lähden mieluummin pelaamaan padelia kuin kanssasi kalaan tai katson mieluummin  meikkivideoita kuin kanssasi Frendejä. Joskus en tavoita, mitä tunnen tai haluan ja silloin sanojen löytäminen on vaikeaa. Kuinka ilmaisen itseäni, kun en itsekään tiedä, mitä pohjimmiltani haluan?

Kumppanin tarpeet

Kun toinen on lähellä, iholla, hän saa pintaan parhaat puolemme ja aika ajoin ne puolet, jotka kaikkein eniten tarvitsevat kasvua. Juuri silloin, kun toinen kaikkein vähiten ansaitsisi ymmärrystämme ja hellyyttämme, hän sitä  kaikkein kipeitten tarvitsisi. Osaammeko kuunnella toista, ottaa hänet syliin ja lohduttaa, kun hän tiuskii tai mököttää? Välillä saamme laittaa omat tarpeemme sivuun, kun huomaamme, että toinen tarvitsee avointa syliä juuri nyt.

Taitolaji, jota saa opetella

Kasvamme läheisissä ihmissuhteissa. Emme ole heti valmiita, tokkopa koskaan. Kumppanuus on taitolaji, jota saa ja pitää opetella. Tahtomista, jota  avioliittolupauksessa kysytään, sitä kysytään etenkin niinä hetkinä, kun molemmat ovat väsyneitä ja kuormittuneita. Silloin tahtominen käy työstä, mutta kun astuu jonkun askeleen toista vastaan, on tahtominen kevyempää – kummallekin.

Kumppanuus, avioliitto on parhaimmillaan huikea matka! Vierellä kulkee erityinen ihminen, joka kanssa saa jakaa kokemukset, tunteet, ajatukset. Saa olla hänelle juuri se, kuka on peittelemättä ja kaunistelematta ja toinen rakastaa juuri sellaisena. Ollaan me, yhdessä! Mikä on upeampaa kuin katsoa toista silmiin ja nähdä hänen katseessaan yhteys; sanoa me tuntien, että kumpikin tarkoittaa sitä.

Kaupan päälle lahja

Matka kumppanuudessa ja avioliitossa on kevyempää kun tekee matkaa rakkaudella ja kunnioituksella. Samalla – kaupanpäällisiksi oppii itsestään ja toisesta, ihmisenä olemisesta. Jotkut saavat suurenmoisen lahjan, pitkän yhteiselämän. Äitini, Pertun mummu totesi, että näkee jalkaterän asennosta, mitä toinen ajattelee.

Kysymyksiä ja avoimeksi jääviä pohdintoja oli puheessani paljon. Etsikää Perttu ja Suvi vastaukset teidän kysymyksiinne ja avoimiin kohtiin yhdessä, rakentakaa teidän näköinen avioliitto. Te osaatte! Ja muistakaa, että kaikki me olemme yhdessä jakamassa teidän matkaanne.